torstai 17. marraskuuta 2016

Loppu koluuttamiselle

Iltafiilistelyä tuvassa. Ompelua vaille valmiit verhot somistaa. 
Meillä on sekä tuvassa että tuossa tulevassa salissa eli rouvan harrastushuoneessa vanhaa lattialankkua. Kävin pelastamassa lankut kaivinkoneen jaloista pari kesää takaperin ja aikalailla vuosi sitten lankut asennettiin paikoilleen - tai ainakin melkein paikoilleen. 

Koska lankut olivat viettäneet aikaansa ulkoilmassa pressupaketin sisällä, päätimme aluksi vain latoa lankut lattialle kuivumaan. Kuivuminen on ollut sen verran tehokasta, että jokaisen lankun rako lähentelee paria senttiä. 

Hermoja raastavinta irtonaisissa lattialankuissa on ollut jatkuva kolina. Yksi tuvan lankuista on nostattanut astiakaappia sopivassa kohtaa, joten retki ovensuusta kippoa hakemaan on kuulostanut kutakuinkin tältä: "klonk klonk klonk, BUM BUM BUM, kilikoli kilikoli tsin tsin, klonk". 

Olemme kutsuneet tulevaksi viikonlopuksi isomman joukon ystäviä juhlistamaan kekriä ja vuoden pimeintä aikaa. Ajatus edellä kuvatusta kolinakavalkadista laittoi meihin vauhtia, ja saimme kiinnitettyä molempien huoneiden lattiat kunnolla ennen juhlallisuuksia. 

Harrastushuoneen lattia jää käsittelemättömäksi, tuvan lattia maalataan todennäköisesti ensi kesänä. 


perjantai 21. lokakuuta 2016

Pythagoraan oppitunnit perinnerakentamisessa

Periaatteessa porraslaskukaava on helppo. Etenemä ja askeleen korkeus. Piis of keik eli pala kakkua, kyllä.

Jos tätä postausta ikinä lukee joku vielä peruskoulua käyvä, kas tässä hänelle painava sana matematiikasta. Älkää ikinä aliarvioiko geometrian hyödyllisyyttä elämässänne. Pythagoraan lause saattaa hyökätä keskelle portaiden rakentamistyömaata. Materiaalit ostanut henkilö on esimerkiksi voinut olla vähän visu, minkä johdosta porrasvärkki saattaa käydä vähiin aivan kesken leikin. Silloin on hyödyllistä osata laskea kolmion kateetteja ja mitä näitä on. Kulmia ja asteita. Säästyy aikaa eikä tarvitse ihan kamalasti tehdä sahaa-sovita-sahaa-ota uusi malli-sahaa-sovita-kierroksia. 


Pythagoras oli onneksi ystävällinen meille, kun tehtiin tupaan rappuset. Rappujen rakentaminen piti toteuttaa jo kesällä, mutta ennätettiinpä vain ennen talven tuloa. Kaiteiden rakentaminen jää vielä hamaan tulevaisuuteen, nyt on pari pientä kiireellisempää rojektia sisätiloissa alullaan. Portaat saavat vielä roslagin mahonkia yllensä jossain vaiheessa.




torstai 22. syyskuuta 2016

Pieni tarina ikkunoista

Kävin kesällä 2013 Ylistaron Kainastolla ikkunankorjauskurssin ja osallistuin pari kertaa talkoilla ikkunankunnostukseen. Vanhan talon hankkimiskuume oli silloin kovimmillaan ja kiersin yksin ja Hollannikkaan kanssa lähiseutuja tupia katselemassa. 

Minulla ei ollut varsinaista kokemusta puutöistä. Yläasteella olen tehnyt naulakon, mutta puukorjaustöistä ei ollut mitään hajua siinä vaiheessa, kun jääräpäisesti päätin itse korjata kaikki siirtoprojektimme karmit ja pokat. Hankin kirjastosta puutyökirjan ja selvitin itselleni erilaisten puuliitosten tekemisen ja tarvittavat työkalut. Ensin harjoittelua, purkamista, epäonnistumisia ja hammastenkiristelyä. Vähitellen myös onnistumisia. Monta kertaa olen joutunut irroittamaan jo tehdyn paikkapalan ja aloittamaan alusta. 

Ikkunaprojekti on kestänyt koko tämän raksa-ajan, siitä lähtien kun ikkunat Kivimäestä irroitettiin keväällä 2014. Karmit saatiin paikalleen syksyllä 2015 ja nyt vähän kerrassaan on pokia ilmestynyt paikalleen. Puukorjauksissa olen käyttänyt paikkapaloina ja varaosina vanhaa puuta, purkanut lahjoituksena saatuja vanhoja ikkunoita varaosiksi ja värkännyt satoja tunteja. 
Työnurkkani oli ensin Ryysyrannan verstaalla, siirtyi sitten kuistille, sieltä edelleen omaan autotalliin lämpimään. Maalaustyöt olen tehnyt pikkukamarissa, joka on vielä toistaiseksi varastohuoneena. 
Väriksi valikoitu Ottossonin värikavalkadista sävy Silvergrå, joka vastasi maalattuna pintana parhaiten sitä sävyä, mikä osassa Kivimäen tuvan ikkunoita on ollut alkuperäisenä. Väri näytti ensin silmääni kovin siniseltä, mutta ulkovalossa vasten punamultaista seinää väri onkin ihan sopivasti harmaa. Heloina olen käyttänyt vanhoja hakoja, joista on ensin poistettu vanha maali ja ruoste. 
Viime viikonloppuna kiersin paikallaan olevat pokat ulkopuolelta pellavalla tiivistäen. Jokainen ura tuli tukittua huolella lukuunottamatta parin sentin tuuletusrakoa pokien ylä- ja alaosista. 

Kuisti on vielä ilman kauniita ikkunoitansa, pokien osalta työ alkaa olemaan loppusuoralla, mutta karmit puuttuvat kokonaan. Puutavara on jo määrämitassa autotallissa, liitosten tekoa vailla. 


Lokakuun alku 2014
Alkuperäisessä suunnitelmassa tuvan ikkuna-aukotukset seurasivat uskollisesti Kivimäen tuvan jaotusta. Kaarnalammin kehikon ikkunat olivat lähes sentilleen samankokoiset kuin Kivimäessäkin. Kahden eri tuvan yhteensulautumassa jätettiin tuvassa ikkuna-aukotukset Kaarnalammin kehikon mukaiseksi, ja pitkä julkisivu muutettiin pohjalaistyyliseksi ikkuna-aukkoja lisäämällä. 
Syyskuun loppu 2016
Talvi saa tulla, lumi kyllä pysyy pihalla!

Tiivistystä vaille valmiina!

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Möyryti




Iso kauha kävi vähäsen kaapimassa pihaa. Möyryti vaan ja nyt on suurin osa pihasta multaa ja käsipelityötä vailla. Autotalliinkin pääsee ihan kohta vaikka ajopelillä sisälle. Ensi kesänä sitten on raivoisaa kukkapenkkien perustamista tiedossa. Kivikkopuutarhaa tulee vähän joka puolelle (mistä noita kiviä oikein riittää!) ja nurmikkoa pääasiassa tuohon talon välittömään ympäristöön. Puuhökkelin edustalle voisi ajatella jotain vanhanajan maanpeittokasvia. 


Autotallille nousuun pitää vielä nikkaroida puutarhaan sopivat portaat, viime talvena sai pariin otteeseen pyllymäkeä tulla alas liukkauden takia. 

Tuvan pohjoispäätyynkin tuli kiviaitaa ja sopiva paikka pyykkinaruille. 


Vaan maakellarinpaikka jäi vielä avoimeksi, tontin alaosa on nääs silkkaa savea ja vettä kerääntyi samantien tuohonkin pottiin. 


Lapualainen saarni on viihtynyt kesän hengissä "arboretumissa". Virallisesti saarnin ei pitäisi viihtyä näin pohjoisessa, mutta viime kesänä sain tämän pistokkaan mukaani eräältä maatilalta. Tilan vanha emäntä oli puun aikanaan kokeilumielessä istuttanut  ja niin vain oli se pistokas lähtenyt kasvuun. Toivotaan että talvi säästää tämän minun heiveröisen yksilöni, että vielä joskus meidänkin tontilla humisisi korkea ja kaunis saarnipuu.





torstai 8. syyskuuta 2016

Muinaisniitty

Takaisin näihin rapakkoasioihin. Tonttimme etelärinne alkaa olemaan melko selvää kamaa siinä mielessä, että isoilla koneilla sinne ei ole enää asiaa. Rinteen alaosa on tasainen metsäpohja, jonne kylvin alkukesästä muinaisniittysiementä. Siemenet tilasin Suomen Niittysiemen Oy:ltä pitkällisen valikoimisen jälkeen. Tarjolla oli myös muun muassa perhosniittyä ja alkuniittyä.


Ruiskukka

Nyt ei auta kuin jännittää, mitä kylvökselle tapahtuu ajan kanssa. Ohjeiden mukaan niityn muodostuminen vie parikin kesää, joten lopullisen tuloksen näkee vasta hamassa tulevaisuudessa. Apaattisena kävin pitkin kesää tuskailemassa olematonta kylvötulosta, mutta jo vain elokuulla jotain alkoikin rinteessä pilkottamaan!  


Nurmikohokki

Seoksessa piti olla mukana myös muitakin, mutta nämä kaksi ennättivät näemmä tälle kesää itää. Siankärsämöä olin näkevinäni pihlajan juurella, mutta siitä en hoksannut ottaa kuvaa. Niittypaikka meinaa vesakoitua kovaa vauhtia, joten olen säännöllisesti käynyt repimässä horsmat, pajut ja muut vihulaiset pois paikalta. 



Hiirenloukku

Ihana loppukesä! Uusi työ on vienyt aika paljon energiaa tässä kuluneen parin viikon aikana. Hyvä uutinen syksyssä on tosin se, että öljymaalillakin on nyt mahdollisuutensa kuivua järkevässä ajassa. Ikkunaprojekti siis etenee. Ehkä seuraavassa kirjoituksessa on jo jotain ihan konkreettista ja valmista esittää tästä ikuisuushankkeesta? 

ps. päivitin taas vaihteeksi blogin ulkoasua, vanha blogipohja lakkasi toimimasta ja nyt on käytössä ihan vain itse tehty viritys. 

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Vale-haukka

Haukanikkunat saatiin viimeinkin sovitettua ja kiinnitettyä paikalleen pari päivää sitten. Julkisivun symmetrisyys ehostui kummasti näiden pienten luukkujen ansiosta. Talon runkoon jätettiin mahdollisuus tehdä haukanikkunoista ihan oikeat ikkunat, mutta meille riittää nämä valeversiotkin. 


Haukanikkunat löytyivät Kivimäen vintiltä hyljättyinä mutta puuosiltaan todella hyväkuntoisina. Ikää niillä lienee jonkin verran, sillä alkuperäinen maali oli kimröökinharmaa ja ikkunoiden muoto vaikutti käsintehdyltä. Näiden kohdalla kevyt hionta ja uusi maali pintaan riitti kunnostamiseen. Ikkunalasi suihkuteltiin mattamustalla spraymaalilla nurjalta puolelta. En tässä kohtaa tuntenut entisöinnin tuskaa (entisöinnin tuska = teenkö tämän nyt oikein, oikealla työmenetelmällä, oikealla tavalla, apua iik -tuska), sillä lasi oli uustuotantoa eikä niin kovin laadukasta sellaista. 

Ohrankeltainen elokuu
Oppia ikä kaikki... Lähikuvassa erottuu ikkunoissa kummaa oranssihtavaa väriä paikoissa, joissa sitä ei pitäisi olla. Peitimme ikkunat muovilla punamultamaalauksen ajaksi. Maalausta seuranneina parina päivänä tuli rajuja myrskyjä, jotka kastelivat ensin muoviin jääneet punamultaroiskeet ja edelleen nakkoivat kyseistä velliä pitkin ikkunoita myrskytuulen repiessä muovit irti. Joudun siis tekemään paikkamaalausta muutamaan kohtaan, jossa tuhon jäljet eivät lähteneet pelkällä rievulla. Pahus! 

Syyskuun alusta alkaakin sitten taas aivan uudenlainen elämä, kun siirryn lypsyhommista projektitöihin. Työaika säännöllistyy ja vapaata tulee jäämään enemmän kuin kuluneen puolentoista vuoden aikana on ollut. Fyysisesti todella raskas työ on vienyt energiaa kunnostamispuuhilta, sillä monesti on ollut pakko vain lyödä sohvalle maate ilta-askareiden jälkeen kun koko keho on tutissut väsymyksestä. 

Syksyn mittaan meillä olisi tarkoitus viimeistellä tuvan lattia, kiinnittää lankut kunnolla ja maalata "jollakin" värillä. Keittiön kaapistot odottavat maalia ja korotussokkeleita. Vessaan ja kylpyhuoneeseen pitäisi nikkaroida allastasot ja tehdä viimeistelytöitä. Salin ja kamareiden katot ja seinät odottavat pintakäsittelyitä. Kamareista puuttuu kunnon lattiat vielä kokonaan. Kaikkeen tähän tartutaan siinä vaiheessa, kun säät käyvät liian kylmiksi ikkunahommia varten. Pakkasella ei tee mieli repiä väliaikavirityksiä pois pokan sovittelua ja uudelleensovittelua ja vielä-kerran-sovittelua varten.

Onhan tätä. Hommaa.



lauantai 13. elokuuta 2016

Vähän päivässä

Saatiin kylvettyä pieni pihanurmikko eteläpäätyyn.
Jaa-a. Että sellainen kesä ja tällainen loppukesä. Me on kunnostettu Kivimäestä purettuja ikkunakoristeita ja nosteltu niitä paikalleen vähitellen. Koristeissa korjattiin vain välttämättömin, sitten kevyt hionta ja maalaus pellavaöljymaalilla. 


Tämä kaveri ei vaatinut kuin kasaamisen uudelleen, uuden hatun ja maalia. 
Heinäkuun säät eivät ole suosineet maalaamista yhtään. Normaalisti maalikerros on kuivunut muutamassa päivässä vaan nyt on mennyt kaksikin viikkoa ilman että mitään kuivumista on tapahtunut. Tuskaisan hidasta!



Minä olen yrittänyt navetta-askareiden välissä huhkia pihalla niin paljon kuin mahdollista, mutta tuossa tuiskahti kolme viikkoa siihen että aina puolilta päivin alkoi rankka sadekuuro ja pakotti minut sisätiloihin. Hyh. Ikkunahomma on siis vieläkin kesken. Tosin hyvällä mallilla. Lasitusta odottaa 15 sisäpokaa ja ulkopokista on atomeina enää muutama. Kuistin karmit odottavat kasaamista ja uloimmat pokat ovat jo loppusuoralla. Huh. 

Saatiin huussia livahtamaan kohti valmiimpaa, kun tapetoitiin seinä! Sain ystävältä ylimääräiseksi jääneen rullan mansikkavaras-tapettia ja se riitti yltäkylläisesti tähän projektiin. Samalla pestiin hirrelle jäävä seinä ja siistittiin pellavariveiden rivistöt hirsien väleissä. Paneelit on aiemmin maalattu Uulan okrankeltaisella. 





Verhon takana on kissojen huussi. Ja tulevaisuudessa toivottavasti paikalleen
rakennettu komero, joka kätkee kaikenlaista sisälleen. 
Vähän päivässä ja toivottavasti aika paljon... vuodessa... 

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Miljoona ruusua




Kesäkuun askaroinneista ei ole oikein mitään edustavaa kuvaa. Olen nimittäin pääasiallisesti möyrinyt pitkin pihaa istutus- ja kylvötouhuissa. Töitäkin on tullut tehtyä ihan kiitettävän reilusti. Viime torstaiaamuna makasin vapaapäivähalvauksen kourissa sohvalla ja yritin keksiä tekosyitä olla tekemättä mitään. Ja sitten iskikin kova inspiraatio tehdä eteistä valmiimmaksi. 




Sopivasti monen projektin ykkösassistentti äiteekin oli saapumassa kylään, joten tein pikakeikan Seinäjoen kautta ja hain jo toukokuussa tilatut tapetit odottelemaan. Tapetti on Ritva Kronlundin Ruusu-tapetti  ja sitä meni eteisen tapetointiin vähän kolmatta rullaa. Paneelien vihreä väri on Ottossonin Thottinvihreää. 




Inspiraation vimma siivitti minut jopa siihen pisteeseen, että teki mieli SISUSTAA. Siispä tuin Kivimäen tuvan joka-suuntaan-levinneet ulko-ovet lattaraudoilla kutakuinkin tukevaksi paketiksi ja - tsädäm, siinä on nyt naulakko. Siihen se sisustusvimma sitten jäikin, eli eteisprojekti tulee jatkumaan sitten taas hamassa tulevaisuudessa. 


tiistai 24. toukokuuta 2016

Ihana alkukesä!

Johan on aika rientänyt! Meikäläisellä alkoivat kesätyöt ja kuukausi hurahti pitkää päivää pakertaessa. Vappua ennen saatiin sentään tupa ja autotalli maalattua keittomaalilla. Maalin keittämisestä meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta, joten aikalailla orjallisesti tuli seurattua Museoviraston ohjetta. Punamultaa oli erinomaisen miellyttävä sivellä ja tuoksu oli hyvä. 

Alunperin meidän piti järjestää taas vappukökkä, mutta jotenkin ajatus isosta ihmisjoukosta pihamaalla sai jalat veteläksi ja pulssin nousemaan. Äite maalasi autotallin yksinänsä ja hollannikas kiersi tupaa iltatöinä viikon ajan. Loppu tupa maalattiin yhden-naisen-voimin yhden päivän aikana. 


Autotallin ovet kaipaavat vielä maalia yllensä. 
Äiteehän se sinne nostokoppiin laitettiin!
Toukokuu on kulunut pääasiassa erilaisia pihatöitä tehdessä. Koko tontti on lähes lannistavan kokoinen rapakko, mutta vähän kerrassaan puutarhakin alkaa rakentumaan. Istutin pensaskirsikan jo paikalleen tulevan kesäkeittiön läheisyyteen eteläpäätyyn. Autotallin takana kesäkurpitsa voi paksusti, muista kylvöviritelmistä ei vielä osaa sanoa juuta tai jaata.  Vielä odottelemme kaivinkonetta mylläämään maakellarin pohjan ja tontin pohjoispään kuntoon. Sitten tuvan rouva voikin liihottaa loppuelämänsä puutarhassa kaikenlaisia kokeiluja tehden. 

Perunamaa puuttuu vielä.

TRANSLATION:

We finally painted our house. It took about two weeks and three people to finish both the garage and the house. We used an old recipe for the paint. Now the summer is finally here and I´ve been busy in the garden. It´s gonna take a lot of time to make this yard of mud to look like the garden of my dreams. 


keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Meidän perheen FB-julkkis

Äitee laittoi viestiä jo viikkoja takaperin siitä, että kuvat meidän keittiösaarekkeesta on levinneet Facebookin ihmemaailmassa kovaa kyytiä. Eilen meillä kävi vieras, joka tunnisti meidän saarekkeen. Että johan on julkkis tuo saareke! 

Saareke on tehty vanhasta hirsisestä viljalaarista. Kansi on koivua. Kodinkoneet on hankittu sieltä mistä halvimmalla saatiin, eli äiti on tinkinyt ja haalinut koneita ympäri Suomen. 

Keittiön suhteen minulla on ollut aika villejä ideoita, jotka ovat vain ohuelti liipanneet perinteisen maalaistalon köökkiä. Pinterestissä oli iso läjä ideakuvia, joissa saarekkeita oli rakennettu höyläpenkeistä ja vanhoista pöydistä. Jopa vanhan kaupantiskin modaus kävi mielessä. 




Ensin meinasin väkertää itse, mutta sitten iski väsy. Onko pakko tehdä aina kaikki itse? Kyllä ei ole. Siksipä otin yhteyttä talonpystyttäjiin, joiden haltuun jätin ideani ja keittiöni kohtalon. Ja tällainen siitä tuli! On käytännöllinen ja kyllä se hyvin meidän tupaan sopii. Kraana hankittiin viime kesänä Tallinnasta, ei maksanut paljoa mitään mutta ei kyllä ole hirveän tukevakaan. Ehkä se kestää jonkun aikaa.



Keittiön muiden kaapistojen kohtalo on vieläkin avoinna. Säilytämme ruokatarvikkeita nyt opiskeluaikojeni hyllyssä ja astiat ovat levittäytyneet mikä minnekin. Onneksi varastoista löytyy puolenkymmentä erilaista ehdokasta, joista saadaan jossain vaiheessa kunnostettua jotain käyttökelpoista (toivottavasti).

Mutta minne minä sen haaveiden höyläpenkin nyt laitan?!

Translation

Our kitchen island has become a Facebook-celebrity. Or so my mum told me the other day. The island has been made of old log storage for grains. I had some wild ideas about how to make a kitchen island myself but then I started to get really exhausted. Another thing that I'd have to do all by myself! Does everything always have to be DIY? Ofc not! So I contacted the same crew that put up the house and TA-DAH right before we moved in, was the kitchen island of my dreams on place. 

And I love it!

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Mitä hirsikehikon pystyttäminen voi maksaa?

Kuten tuli luvattua, niin tässä nyt vähän laskelmia siitä, mitä vanhan hirsikehikon pystyttäminen voi maksaa. Pyydän lukijoita kuitenkin huomioimaan, että jokainen rakennuksen siirto on omanlaisensa projekti, ja käytettävissä oleva aika, työvoima ja muut tehdyt ratkaisut voivat vaikuttaa lopulliseen hintalappuun todella paljon. Työn teettäminen Suomessa on kallista, ja verotuksen osuus kaikessa tuntuu kyllä ihan mojovasti. Me tehtiin ihan pirusti omaa työtä, ja neljä ihmistä uhrasi vuoden elämästään raksaamiselle. 

Olen tässä laskelmassa jättänyt huomiotta puhtaasti autotalliin kohdistuvat kustannukset, paitsi pannuhuoneen neliöt olen kohdistanut osittain tupaan. Tien perusparannuksen olen jättänyt myös pois, sillä sen kustannuksia jaettiin naapurien kanssakin. Koska autotallin ja tuvan perustukset ja tontin sähköistys- ja viemäröntityöt ym. tehtiin samassa rytäkässä, olen jakanut kustannukset tuvan ja autotallin neliöiden mukaan. Pahoittelut tästä tippaleipälogiikasta, opin aikanaan agrologikoulussa, että kaikki kustannukset pitää osata kohdistaa todenmukaisesti ja tämä taktiikka on jäänyt vähän päälle... Kustannusten jaottelu ei noudata mitään pankkien laskelmien rytmitystä, vaan on allekirjoittaneen pääknupista revitty. 

Kaikki kustannukset ovat todellisia kustannuksia, joista on rahalla maksettu, eli seassa ei ole oletuksia jonkin työn arvosta. Omalle työlle ei ole laskettu hintaa, vaikka jonkinlaista raksapäiväkirjaa tulikin pidettyä tuntimääristä. Kunhan autotalli, pihasauna ja mahdollinen kylmä talousrakennus sekä minun haaveideni puutarha ovat jossain hamassa tulevaisuudessa valmiina, voitaneen projektin kokonaishinnaksi arvioida lähemmäs 350 000 € (pystymetsästä perinnepihaksi).  

Meidän talonpystytysurakan työnjako meni seuraavasti:
- urakoitsija 1: maankaivuutyöt ja rakennusten pohjien valmistelu
- urakoitsija 2: perustusten teko ja kivijalan pystytys
- urakoitsija 3: hirsikehikon pystytys, kattoristikoiden asennus, kuistin rakenteet
- urakoitsija 4: peltikaton teko, piipun juuren pellitys, jalkarännit ja syöksytorvet
- urakoitsija 5: pohjalaistakan muuraus ja pinnoitus piippuineen
- urakoitsija 6 & 7: lvi- ja sähkötyöt
- urakoitsija 8: kylpyhuoneen vesieritystyöt ja lattian laatoitus
- urakoitsija 9: selluvillaeristeen puhallus
- oma työ: katon aluskate ja muut katon rakenteet kattoristikoiden päälle ennen peltikaton asennusta
- oma työ: talon sisäpuoliset rakenteet (ml. kuisti, ala- ja välipohjan rakenteet)
- oma työ: ulkovuori (ml. leijonalevyt)
- oma työ: lvi-vetojen teko, lämpöpattereiden asennus
- oma työ: osa sähkövedoista
- oma työ: wc:n vesieristys- ja laatoitustyö
- oma työ: ikkunoiden kunnostus (vielä kesken)
- tulevia omia töitä: maalaus punamullalla kesällä 2016 (tarvikkeet on ostettu)

HIRSIKEHIKON PYSTYTYS JA RAKENTAMINEN ASUINRAKENNUKSEKSI

TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2014-2016

Talon purkaminen (ks. purkamislaskelma)   24 244 €
Rakennus- ym. Muut luvat                            1 516 €
Tontti ja ostamisen kustannukset                   5 043 €
Suunnittelutyöt (ml. sähkö- ja lvi)                 3 911 €
Sähkö- ja vesiliittymä                                    4 367 €
Tontin raivaus ja perustukset                         35 164 €
Hirsikehikon pystytys, kuistin runkorakenteet ja kattoristikoiden asennus                                                                                                                      48 282 €
Muut sisäpuoliset rakenteet ja materiaalit (pääasiassa puutavaraa)                                                                                                                                  15 786 €
Sekalaiset tarvikkeet (rautatavaraa, nauloja yms.) ja työkaluja                                                                                                                                        11 122 €
Pannuhuone, Hertzin kattila ja lämmitysjärjestelmän muut vinkurat                                                                                                                              18 743 €
Sähkötyöt ja tarvikkeet (sähkökaapit yms.)   6 848 €
LVI-työt ja tarvikkeet, jätevesijärjestelmä     12 437 €
Ekovillaeristeet ja ulkovuorin tarvikkeet, punamultatarvikkeet                                                                                                                                        8 190 €
Konesaumakatto tarvikkeineen                       14 850 €
Tulisija, uuninluukku ja Högfors ym.             16 700 €
Kylpyhuoneen ja wc:n vesieristys, laatoitus ja kalustaminen                                                                                                                                           1 918 €
Ikkunankunnostus                                           710 €
Sisustamista, seinälevyt, paneelia, maalia, tapettia 01/2016 mennessä                                                                                                                             2 837 €
Keittiön koneet ja laitteet                               3 200 €
                                                                                                                   
Muuta silppua                                                                                                                  
Raksasähkö                                                    1 398 €
Jätemaksut työmaalta                                       53 €
Rakennusajan vakuutus tuvalle                      420 €
                                                                                                                                                                             

                                                          yht. 237 738 €



Vastaan mielelläni kysymyksiin laskelmaan liittyen. Laskelma ei ole täydellinen enkä ota vastuuta siitä, jos joku suunnittelee projektinsa kustannusarviota tämän varaan. Omalla vastuulla ja harkinnalla siis beibet.

ps. blogipohja ei nyt oikein tykkää Excel-laskelmasta, numerot ovat vähän pomppineet. Valtiovarainministerin sanoin, sori siitä. :-)

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Perinteisen liimamaalin äärellä

Viikko sitten kokeilin perinteisen liimamaalin valmistusta. Ohjeen otin Rakennusperintö-palvelusta:

5 l vettä
10 kg liitujauhoja
250 gr puusepänliimaa
Työ aloitetaan laittamalla liitujauho ja liima turpoamaan päivää ennen maalin valmistusta. Liimana voidaan käyttää selluloosapohjaista tapettiliisteriä tai puusepänliimaa, jota myydään kuivattuna levyinä tai helminä. Liitujauhoihin lisätään vettä niin paljon, että koko määrä kostuu. Kuivat liima-aineet puolestaan turvotetaan pienessä määrässä kylmää vettä.
Turvotuksen jälkeen liitu- ja liimahauteista kaadetaan pois ylimääräinen vesi. Juoksevaksi muuttunut liima kaadetaan vähin erin liidun joukkoon koko ajan sekoittaen. Liimamaalin voi myös värjätä pigmenteillä tai kasviväreillä. Myös pigmenttiaineet liotetaan etukäteen veteen ja kasvivärjäyksessä käytetään veden sijasta kasveista uutettua värilientä.

Puolitin reseptin määrän, sillä testikohteena oli vain pienehkö eteisen katto. Maalia jäi ylikin aika paljon, eli varmaan kolmasosa määrästä olisi riittänyt tuohon noin 8 neliön alalle.

Käytimme kattoon Kivimäestä löytyneitä vanhoja kattolankkuja ja paikkasimme loput ohuilla pontatuilla lattialankuilla. Liimana käytin puusepänliimaa, jonka laitoin veteen turpoamaan maalausta edeltävänä iltana. Ennen sekoitusta liidun sekaan liuotin liimahelmet kiehuvaan veteen, jolloin sain juoksevaa liimatököttiä. Poravispilää käyttäen sai aikaan tasaisen maalin. Lisäsin annokseen myös mäntysuopaan liuotettua kimröökiä noin desin verran. Märkä maali taittoi näin aavistuksen sinertävään.


Jossain ohjeessa neuvottiin maalin olevan sopivaa, kun se on koostumukseltaan löysää jugurttia. Minä sitten miettimään että oliko kyseessä kenties kotimainen löysä sokerijugurtti vai kenties tönkömpi kreikkalainen versio. Maalausavuksi saapuneen äiteen kanssa päätimme, että kattoa maalatessa turkkilainen versio on parempi.

Äiree työn touhussa
Maalia oli mielestäni todella helppo valmistaa, ja aion maalata muidenkin huoneiden katot liimamaalilla. 

Kuiva katto
Tykkään ihan mahdottomasti lopputuloksesta. Maalaaminen oli hauskaa, vaikka maali olikin aikamoista tököttiä. Omalle ajatustoiminnalle pieni miinus tosin siitä, että olin jossain vaiheessa paikannut muutamia reikiä kittaamalla, ja kitti puski maalista läpi. Ei se nyt pahasti silmään ota, mutta vähän kuitenkin. Ilmeisesti tämän ongelman olisi voinut välttää pienillä paperipaikoilla kitin päälle.


Samassa rytäkässä maalattiin eteisen paneelit Ottossonin vihreällä "Thottin vihreällä". Väri on ihan mieletön. Saan fiboja. Ah.

Näkymä vinkuralle vessan ovelle päin

Portaikko
Ja sitten maalattiin vielä vessankin paneelit! Minulla oli testipurkiksi ostettua Uulaa (sävynä joku okra?), joka hetken mielijohteesta päätyi vessan seinään.






maanantai 7. maaliskuuta 2016

Hyysin oviprojekti

Kivimäen ovista valikoitui vessan oveksi tällainen yksilö. Poistin maalikerrokset kuumailmapuhaltimen avustuksella. Oveen oli aikojen saatossa vaihdettu lukko ainakin kahdesti, minkä päättelin himmeistä avainkilven jäljistä sekä melkoisen rouheista muutostöistä.   

Vastakappaleen kohdan siistiminen käynnissä. 


Valmis karmi. 
Oveen on olemassa toimiva lukko+avain-yhdistelmä, mutta jätin ne tässä vaiheessa pois. Joudun tekemään maalin- ja ruosteenpoiston useammalle lukolle ja hakaselle, joten teen ne kaikki samassa rytäkässä. Karmiin laitoin pientä paikkapalaa ja vaihdoin vasemman sivun kokonaan uusiksi. Lukon vastakappaleen lisään sitten joskus... myöhemmin. Vanha vastakappale oli käytännössä vain murjuksi hakattua pläkkipeltiä miljoonalla naulalla höystettynä. 

Valmis paketti. 
Vaan voihan perhana kun irroitetaan ovi ja karmi toisistaan pariksi viikoksi! Oven oikea yläkulma alkoi vääntämään ulospäin niin perusteellisesti, enkä huomannut koko seikkaa ennen kuin ovi oli nostettu paikalleen. Onko kenelläkään kokemusta, saako vanhaa ovea oikaisuhoidettua ajan kanssa? Mukavaa on toki, että vessan ovi on paikallaan, vaan käytettävyyttä heikentää hieman se kun yläkulmasta pitää tuo oikaisusalpa aina väkivoimin vääntää pois. 


keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Eteisen entraushaaveita

Terveisiä meiltä! Kaksi uupunutta perinnerakentajaa on viettänyt kohta kuukauden peittoihin kääriytyneinä. Raksasaavutuksia on tasan yksi: yksi talitintille tehty pönttö saatiin paikalleen viime viikonloppuna. Välillä iltavillin hetkinä olemme saaneet tavaroita purettua ja massiivista pyykkivuorta setvittyä. Ryysiksen haju on tarttunut todella voimakkaasti tekstiileihin, ja minä olen pessyt ja höyryttänyt kaiken mahdollisen kuluneen kuukauden aikana.

Tässä kuitenkin yksi asia eteisestä: Eteinen on jäänyt meillä aivan hunningolle muuttamisen huumassa. Minulla oli joitakin suunnitelmia erityisesti kenkä- ja vaatesäilytystä ajatellen, ja näihin ajatuksiin pitäisi kai tarttua ihan tosissaan jossain vaiheessa.

Eteisen lattia ei ole ihan siitä parhaimmasta päästä: lankkulattia asennettiin epätasaisen lattiavalun päälle ja kiinnitys tehtiin päistä lattaraudoilla. Pari kohtaa jäi notkumaan, mutta eniten huolettaa tapitusten kestävyys ajan kanssa. Päätimme seurata tilannetta nyt jonkun vuoden, ja tehdä korjaustoimenpiteitä jos homma hajoaa käsiin.

Meidän eteinen ei toimi tällä hetkellä ollenkaan. Minua huvitti suuresti selata erilaisia ratkaisuja kenkäongelmaan, sillä suurin osa kuvista käsitti sliipattuja kuvia siitä, kuinka saadaan sata paria korkokenkiä ja lankattuja herrakenkiä nätisti mahtumaan pieneen tilaan. Vaadin realismia!!! Missä on ideat, joissa säilötään neljät mutaiset kumpparit, kolmet likomärät talvikengät ja sekalainen kokoelma crocseja ja reinoja nätisti samaan paikkaan?! Rouva haluaa säilytystilaa!


Kuva: https://fi.pinterest.com/hometalk/

Olin ensin ajatellut kokeilla lumppupaperointia seiniin, mutta sitten törmäsin tähän Ritva Kronlundin IHANAAN Ruusu-tapettiin, ja se oli sitten menoa. Hollannikas antoi siunauksensa punaisen riemulle, ja minä aloin säästämään neularahoistani. Paneelit haluaisin maalata vihreäksi. Tai ehkä pinkiksi? 

Näytepala seinässä ja pari vetoa testimaalia paneeleissa. 


 Nyt pitää vain odottaa kooman hellittämistä ja keväisen energian saapumista. Pff..

ps. olen ottanut blogikuvia hollannikkaan supperhyvällä kännykkäkameralla, mutta kyseinen yksilö on tällä hetkellä halki ja pinossa, joten nämä blogin kuvat on aika kökköjä toistaiseksi. Suonette anteeksi.