keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Lattialankkuja pelastamassa

Kävimme vuosi sitten kesällä katsomassa yhtä purkutaloa, joka ei monista yrityksistä huolimatta löytänyt"pelastajia". Minäkin olin jo menettänyt järkeni ja sydämeni Kivimäelle. Nyt taloa on purettu omistajan itsensä toimesta ja kävimme paikalla toteamassa tilanteen heinäkuun alkupuolella. Hirret olivat valitettavasti aivan liian kapeita meidän käyttöön, mutta lattialankuista teimme kaupat. 

Melkoisen jyhkeät pilvet odotti perjantaina lattianpurkajaa. Kattorakenteet oli purettu ja toinen piipuista romahtanut.

Tuvan lattian irroittelua. Lankut lähtivät todella helposti sorkkaraudalla nostelemalla, sillä tapitukset oli katkottu jo joskus aiemmin, kun lattiaan oli osin lisätty "wanhaa-hyvää-mineraalivillaa". 
Itkeä vai nauraa? Kuvassa näkyvät kaksi huonetta tuli lapattua ja lapioitua tyhjäksi.
Niin siis pienen sivuprojektin nälkäisenä tuli lähdettyä lattialankkujen keruuseen. Helteisenä perjantaina purin tuvan lattian ja aloittelin yläkerran pientä urakkaa. Kattorakenteita purkaessa toinen savupiipuista oli romahtanut osin purettavan lattian päälle. Tulipa kuuluisa "bon voyage"-ilmiö mieleen, kun hikipäässä mätin tiiliä ja talikoin putua. 

Lauantain vielä pahemmassa helteessä purettiin hollannikkaan kanssa yläkerran lattiat ja lastattiin lavetille. Ukkosmyrskyn pyöriessä lakeuksilla kahtena päivänä peräkkäin, minä körötin traktorilla leppoista kahtakymppiä radiota kuunnellen.  

Kuorman purkaminen käynnissä Ryysyrannassa

Pieni projekti sinetöitiin akkakökällä, kun äiree ja serkku saapuivat putsaamaan lankut ja laittamaan ne taapeliin pressukatoksen alle. Kyllä ne pärjäävät nyt talven yli siellä (siis ne lankut). Kökästä ei ole kuvia, sillä niin vähissä oli naisväen vaatteet kesän suodessa lämpöään meille.

Vaan kyllä kannatti. Aijai. Leveämpää lankkua ei tosin ole vielä riittävästi, mutta kyllä me tällä alkuun päästään. Kivimäestä talteen otetut tuvan lankut ovat melko huonossa hapessa, mutta luulisin niiden riittävän jonkun pienemmän lattian peitoksi - esimerkiksi tulevaan eteiseen. Kivimäen vintin hyväkuntoiset lankut on otettu talteen, mutta nyt kävi ensikertalaiselle hyvä kämmi. Kaikkea muuta on kyllä numeroitu ja merkitty, mutta ne lankut jäivät kyllä merkitsemättä. Köh. 





tiistai 29. heinäkuuta 2014

Purkutyön päätös

Kehikon kauppakirjassa oli ehtona, että purkutyöt saatetaan loppuun heinäkuussa 2014. Viime perjantaina, 25. heinäkuuta kaivinkone kävi nostamassa lattian pöpelöt jätelavan kyytiin ja tasoitti kellarin kuopan.Purkupaikalle palaamme ehkä vuoden päästä kesällä, jos tallirakennuksen siirto tulee ajankohtaiseksi. 

Kivimäki heinäkuussa 2013

Suurinpiirtein samasta kohtaa otettu kuva heinäkuussa 2014

Suutarisessa on nyt kaikki hirret nypitty puhtaaksi, paikkahirsiä lähdetään hakemaan Kauhajoelta lähipäivinä ja muuten vain odotellaan kirvesmiesporukkaa aloittamaan hirsikehikon pystytystä. Yksi pieni "pelastusreissu" tuli tehtyä toissaviikolla, siitä kirjoitan vähän lisää huomisaamuna.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Sekalaista haaveilua

Olen koittanut pidättäytyä liiasta sisustushaaveilusta vielä tässä vaiheessa, vaikka hankintoja on tullut tehtyä kaikessa hiljaisuudessa. 

Keittiönkaappi nro 2. löytyi Kurikasta
Keittiöön löytyi mahtava kaappi, joka vaatii vain pientä laittoa ja vanerisen takaseinän vaihtamista. Samaa sarjaa on löytynyt myös kaksi 40-lukulaista yläkaappia ja alakaappi. Tässä hamstrausvimmassa on vain joutunut huomaamaan, että ehkä on parempi myös suunnitella jotenkin mitä sinne keittiöön tarvitsee ja mitä sinne oikeasti mahtuu. 

Tämän päivän laiskottelun lomassa ("pieni" tauko raivoisan tavaroiden järjestelyn keskellä) yritän siis piirtää jonkinlaista hahmotelmaa keittiöstä ja sen mitoista. Opiskeluaikana tuli sen verran monta toisten ihmisten unelmataloa siivottua, että minulla on aika vahva näkemys siitä millainen tila toimii meidän arkielämässä.  

Meidän tupakeittiöstä tulee nykymittapuulla melko pieni. Tila on L:n muotoinen, sivujen ollessa noin 250 x 270 cm. Ajattelin, että nurkkaan rakennettaisiin koko keittiön korkuinen ruokakomero, jolloin nuo hankitut kaapit on helpompi sommitella. Mjoh, katsotaan mitä tulee näistä suunnitelmista.

Värejä tai muita ei pysty vielä edes miettimään. Tai sen verran on ajatusta, että niitä pitää olla paljon. Meidän kodista ei tule löytymään yhtään skandinaavisen vaaleaa kohtaa. Hollannikas toivoo ruskeaa väriä, minä koko  sateenkaaren. Eiköhän näistä kompromissi saada aikaan. 
 


Kivimäki joulukuun harmaudessa

Siitä tuli Suutarisenmäki... vai Suutarlanmäki?

Tänään oli maanmittari käymässä, ja tontin rajapyykit katsottiin kuntoon. Sain kylältä vanhaa perimätietoa siitä, että aikoinaan paikasta on puhuttu nimellä Suutarisenmäki. Aivoissa kävi pieni oikosulku maanmittaustoimituksen aikana, ja jostain revin nimeksi Suutarlanmäki. Olkoon siis rekisterissä Suutarla, vaan ehkä Suutarisenmäestä on helpompi puhua.

90 cm korkea kivijalka.

Autotallin pohja on valettu, putkimies kävi laittamassa vesikiertoisen lattialämmityksen talliin ja muutenkin laittamassa tarvittavat viemäröinnit ja vesiputket.


Perustusten osalta tehdään vielä tällä viikolla tasausvalu päällimmäisen kivikerroksen päälle ja kivien raot tilkitään muutenkin. Tämän jälkeen perustukset jäävät odottamaan kirvesmiesporukkaa, joka saapunee elokuulla. Autotallin pystytykseen aletaan eri porukalla heinäkuun puolella.


Hirsien krapsiminen ja talteen otetun purkutavaran lajittelu jatkuu, helteiden hidastamana tosin.