maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisenä

Meillä oli hieman erilainen pääsiäinen. Pitkäperjantaista aloitettiin huhkiminen, joka jatkui osin maanantai-iltaan. Kivimäki riisuuntui ahkeran talkooväen käsissä rivakasti.
Perjantaina aloitettiin tällaisissa tunnelmissa.



Urhoollinen talkooporukka (ISO kiitos jokaiselle!) teki pitkän päivän lauantaina, osa jatkoi vielä sunnuntaille ja maanantaina tehtiin kahdestaan päivä toteen. Maanantai-iltana vielä loppupuhteina tyhjennettiin vuokratöllin pihalle yksi kärryllinen purkulautaa odottamaan polttopuuksi pilkkomista. 




Tunnelmia

Minä katolla, kyllä söi naista tuolla heilua!

Ja tadaa! Talomme näyttää nyt tältä (onko nyt se vaihe, että voi itkeä ja nauraa yhtä aikaa?):

Maanantaina päivällä talo näytti tältä.
Seuraavan viikon aikana on vuorossa loputonta tavaran roudaamista, toiseen kerrokseen pitäisi kasata laudoista kulkuväylät ja sitten käydä sen maagisen askareen kimppuun, josta noin puolen sataa ihmistä on jo muistuttanut meitä kuluneen puolen vuoden aikana: "MUISTAKAA MERKITÄ HIRRET!" No, me muistetaan nyt tällä kertaa merkitä hirret. Sain isältä lahjapaketin, jossa on useampi sata vanerilappua (kiitos!). Laputtamisen äärelle päästään ensi viikonloppuna. Vapun jälkeisellä viikolla saapuukin sitten purkuvälineistö tontille ja aletaan tositoimiin.

Purkamisen ja tuhoamisen aikakausi alkaa pikkuhiljaa olla ohitse, ja jälleenrakentamisen aika lähestyy. Tontilla pitäisi tien parantaminen ja muu möyriminen käynnistyä lähipäivinä. Meillä on RAKENNUSLUPA! Lupa tuli reilussa parissa viikossa, uskomatonta!

Mun näppejä syyhyttää jo päästä rapsimaan maaleja ovista, ikkunoista, kaapeista... 

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Kattopellit sai kyytiä!

Sieltä se taivas pilkottaa...
Parin viikon hiljaiselon jälkeen tehtiin porukalla töitä talolla sunnuntaina. Äitee ja isä tulivat talkooapuihin, ja isä "nuorimpana" kiipesi katolle ja irrotteli kattopellin pois. Pitkän aikaa mietittiin sitä, kuinka tuommoinen pelli irti lähtisi, mutta ainakin sivusta katsottuna homma vaati vain lihaksia ja paljon noitumista. Hieman hirvitti jättää talo ilman kattoa pariksi viikkoa, mutta jossain vaiheessa tämäkin työvaihe oli pakko tehdä. 

Pääsiäisenä puretaan ulkoverhous ja siistitään talo ajelehtivasta tavarasta, tarkoitus olisi myös hirret ennättää merkitä vappuna. Sitten puretaankin jo kehikko! Tässä vaiheessa päässä surraa kuin siellä olisi useampikin kevätpörriäinen. 


Kuistista on jäljellä enää vain tukipilarit ja vähän laudoituksia.
Moni osatekijä pitäisi saada summattua niin, että toukokuun puolivälissä meillä on a) siisti tontti, jossa aloittaa perustusten teko, b) peruskivet kasalla, c) tieliittymä tehtynä, d) vesi- ja sähköliittymät tontin nurkalla, e) kehikko merkattuna ja tontille kasattuna, f) purkutyömaa siistittynä... muutamia mainitakseni. 

Tontilla oli puut lähtenyt, tuonne mäennypylälle talo sitten nousee!
Sen verran joudun itse leppoistaa, että astuin sunnuntaisella työmaalla ruosteiseen naulaan, eli vietän fyysistä pakkolepoa varmaan vielä muutaman päivän.